Ilmaston muutos ja metsien rooli
Hallitustenvälisen Ilmastomuutospaneeli IPCC:n (Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneli) maankäyttöä koskevassa erikoisraportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia ihmisten maankäytöllä on ilmastomuutokseen ja miten ilmastomuutos vaikuttaa maahan.
- Maankäytössä on tapahtunut viime vuosikymmeninä valtavia muutoksia, koska puun ja ruuan kulutus on kasvanut. Muutokset kiihdyttävät Ilmastonmuutosta, luonnon köyhtymistä ja aavikoitumista.
- Ilmastonmuutos vaarantaa ruontuotantoa. Riskit kasvavat sitä suuremmaksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Näitä ovat sademäärän muutokset ja ääri-ilmiöt, sadon menetys sekä ruoan puute.
- Ilmastonmuutos altistaa metsiä kuivuudelle, metsäpaloille, tuholaisille ja taudeille.
- 23 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä syntyy maa- ja metsätaloudesta sekä muusta maankäytöstä. Suuria päästölähteitä ovat Metsäkato ja metsien raivaaminen, karja ja riisiviljely sekä typpilannoitus.
- Puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Näitä hiilinieluja tulisi kasvattaa.
- Rajoittamalla metsäkatoa ylläpidetään hiilinieluja ja pienennetään päästöjä. Erityisen tärkeää on turvemaiden hoito ja käyttö siten, että turve ei hajoa ja tuota kasvihuonekaasupäästöjä.
- Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi täytyy sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä että kasvattaa hiilinieluja.
- Ruokajärjestelmän muutokset ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällaisia ovat ruokavalion muutokset, ruoantuotannon tehokkuuden kasvattaminen ja ruokahävikin vähentäminen.
- Maankäytön kestävyyttä parantamalla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kestävyyttä parantaa metsäkadon vähentäminen ja metsittäminen, hiilivarastoja säilyttävät ja viljavuutta parantavat viljelymenetelmät sekä Ilmastoviisaat metsänhoitomenetelmät
Viite: IPCC:n maankäyttöraportti 2019
Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Metsistä vapautuva hiili kiertää ilmakehässä ja sitoutuu uudelleen metsiin. Kasvavat puut sitovat ilmakehästä hiiltä eli ovat hiilinielu. Puustoon ja maaperään varastoituu hiiltä eli ne toimivat hiilivarastona.
Hiiltä varastoituu myös puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puupohjaisilla tuotteilla ja puupohjaisilla energialähteillä voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja energialähteitä. Metsistä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään hakkuiden ja luonnonpoistuman kautta.
Kasvavt metsät ovat tehokas hiilinielu
Metsien kyky sitoa ja varastoida hiiltä vaihtelee metsän kehitysvaiheen mukaan.
Hiilen sidonta (hiilinielu) on voimakkainta hyvin hoidetuissa ja nopeasti kasvavissa nuorissa metsissä.
Hiiltä on varastoitunut eniten varttuneisiin ja uudistuskypsiin metsiin, joiden kasvu on hidastunut.
Kuoleva ja lahoava puusto alkaa päästää vähitellen hiilidioksidia ilmakehään
Suomen puuston biomassaan on sitoutunut hiiltä noin 3200 milj. tonnia CO2-ekv.
Suomen maaperän hiilivaraston arvioidaan olevan noin 14 000 milj. tonnia CO2-ekv. Tästä valtaosa on soiden maaperässä.
Puustoon, maaperään ja puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää arvioidaan vuosittain
Nettonielulla tarkoitetaan sitoutuvan ja poistuvan hiilidioksidin erotusta
Vuonna 2019 metsien puusto ja maaperä sitoivat hiiltä (nettonielu) yhteensä 22,9 milj. tonnia CO2-ekv.
Puutuotteisiin, kuten sahatavaraan ja puulevyihin sitoutui hiiltä yhteensä 34 milj. tonnia CO2-ekv.
Suomen metsien nettonielun eli ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrä on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien välillä 17.5 – 47,5 milj. tonnia CO2-ekv
Viite: MMM Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. 2019